Poliittiset nuorisojärjestötuet pois kaikilta

Poliittisille nuorisojärjestöille myönnettävät opetusministeriön avustustukset ovat päivän puheenaihe.

Perussuomalaisten nuorisojärjestöä on ilmiselvästi syrjitty rahanjaossa poliittisin perustein. Rahanjaosta päättävät virkamiehet edustavat muita suuria puolueita. Tekosyynä syrjintään on käytetty sitä, että PS-nuorten julkilausumat eivät ole olleet ”nuorisolain hengen” mukaisia. Tällä viitataan siihen, että nuorisolain yhdeksi tavoitteeksi mainitaan monikulttuurisuuden edistäminen.

Minun mielestäni ainoa oikeudenmukainen ratkaisu tähän ongelmaan on se, että poliittiset nuorisojärjestötuet poistetaan kokonaan. Nehän ovat todellisuudessa vain piilotettua puoluetukea, jota esiintyy suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin monessa muodossa. Puoluetuista yleensäkin pitäisi päästä eroon. Jos poliittinen toiminta on tekemisen arvoista, ihmiset ovat valmiita tekemään sitä talkoohengessä.

Poliittiset nuorisojärjestöt toimivat lähinnä suurten puolueiden broilerinkasvattamoina, joissa nuorille poliitikon aluille opetetaan, että politiikassa on kyse yhteisten varojen kahmimisesta omaan taskuun. Ei yhteiskunnan pidä tukea sellaista toimintaa.

Sen verran haluan kuitenkin antaa tunnustusta perussuomalaisten ja kokoomuksen nuorisojärjestöille, että niiden kannanotot ovat usein olleet rohkeampia ja järkevämpiä kuin emopuolueensa. Ne ovat tavallaan toimineet koekenttänä räväkämmille avauksille.

Olen itse samaa mieltä sekä perussuomalaisten ja kokoomuksen nuorisojärjestöjen tekemistä monikultturismin vastustamiseen liittyvistä avauksista. Myös muutospuolue on useaan otteeseen esittänyt, että kiihottamispykälä pitäisi kokonaan poistaa rikoslaista ja että rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset pitää karkottaa Suomesta. Näissä kannanotoissa kyseiset nuorisojärjestöt ovat siis olleet todella hyvällä ja oikealla asialla.

Tämä ei kuitenkaan ole rahallisen tuen arvoista.

Poistamalla poliittisten nuorisojärjestöjen tuet valtio voisi helposti säästää 2,5 miljoonaa euroa.

Tukea nuorille väkivallan uhreille

Viime päivinä on käyty keskustelua pääkaupunkiseudulla tapahtuneista etnisten nuorisojengien suorittamista pahoinpitelyistä, joiden kohteeksi on joutunut yli 70 lasta ja nuorta. Monet ovat kritisoineet poliisin toimintaa etenkin tiedottamisen suhteen. Toiset ovat vaatineet, että moniongelmaiset, nuoret tekijät saavat lisää tukea.

Yksi ryhmä tuntuu kuitenkin keskustelussa unohtuneen tyystin: pahoinpitelyjen uhrit. Raa’an pahoinpitelyn uhriksi joutuminen täysin yllättäen ja ilman omaa syytä on nuorelle ihmiselle erittäin traumaattinen kokemus. Varsinkin, kun monissa tapauksissa hyökkäysten uhrit oli valittu sillä perusteella, että he vaikuttivat mahdollisimman aroilta ja puolustuskyvyttömiltä.

Tärkeintä on, että nämä nuoret pahoinpitelyjen uhrit saavat kaiken tarvitsemansa avun ja tuen. Jos yhteiskunnan normaalit turvaverkot eivät riitä, heitä varten pitäisi perustaa omaa auttamisjärjestelmä.

Jari Leino

puheenjohtaja
Muutos 2011 rp.

Palautussopimuksista

Eduskunnassa on hiljattain keskusteltu kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vapaaehtoiseen paluuseen ja maasta poistamiseen liittyvistä asioista. Suurimpana käytännön ongelmana ovat ne maat, jotka eivät suostu ottamaan kansalaisiaan vastaan, elleivät nämä itse tahdo tulla maahan.

Kyse on sellaisista henkilöistä, joiden kohdalla maahanmuuttoviranomaiset ovat tutkineet heidän turvapaikkahakemuksensa ja ovat käyttäneet sitä maatietoa, joka Maahanmuuttovirastolla on käytettävissään, ja ovat todenneet, että henkilöllä ei ole perusteita turvapaikkaan ja hän voi palata turvallisesti kotimaahansa. Ketään ei olla siis palauttamassa turvattomiin olosuhteisiin. Kyse on vain siitä, että näitä ihmisiä ei huvita palata kotimaahansa, vaan he jäävät mieluummin Suomeen notkumaan ja odottelemaan, että aikaa myöten saisivat pysyvän oleskeluluvan.

Palautussopimusten solmiminen näiden ongelmamaiden (Afganistan, Somalimaa, Vietnam, Irak ja Iran) kanssa olisi äärimmäisen tärkeää, jotta kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden vapaaehtoinen paluu ja maasta poistaminen sujuisivat ongelmitta. Esimerkiksi Vietnamin tapauksessa palautussopimuksen puuttuminen estää Tiger-yökerhon ampumatapauksesta tuomitun vietnamilaismiehen karkottamisen. Vietnamilaismies yritettiin karkottaa toistuvien rikosten takia ensimmäisen kerran jo vuonna 2000.

Samaan aikaan Suomi antaa valtavat määrät kehitysapua ja muuta tukea näille maille, jotka eivät suostu edes ottamaan omia kansalaisiaan vastaan Suomesta.

Suomella on ollut palautussopimukset valmisteilla Afganistanin ja Irakin kanssa jo viisi-kuusi vuotta. Mitään valmista ei ole kuitenkaan tullut.

Vuonna 2008 julkaistun sisäministeriön tiedotteen mukaan Suomi haluaa neuvotella Afganistanin kanssa sopimuksen afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden palauttamiseksi kotimaahansa (Sisäministeriö: Ministeriryhmä ehdottaa yhteistyötä Afganistanin kansalaisten vapaaehtoisen paluun ja palauttamisen tukemiseksi 15.12.2008).

Vanhasen hallitus ilmoitti alkuvuodesta 2009 tavoitteekseen palautussopimuksien solmimisen Afganistanin ja Irakin kanssa, kun turvapaikanhakijamäärä oli edellisenä syksynä moninkertaistunut ja julkisuudessa keskusteltiin tämän seurauksena kiivaasti maahanmuuttopolitiikasta ja maahanmuuttoministeri Thorsin ajamasta uudesta ulkomaalaislaista (Hallituksen politiikkariihen kannanotto 24.2.2009). Maahanmuuttoministeri Astrid Thors lupasi Suomelle palautussopimuksen Irakin kanssa viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä.

Mitään konkreettista ei ole tapahtunut.

Muutospuolueen kansanedustaja James Hirvisaari on esittänyt ministeri Päivi Räsäsen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta palautussopimukset Afganistanin ja Irakin kanssa saadaan vihdoinkin solmittua ennen tämän hallituskauden loppua?

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_754_2014_p.shtml

Mamujengi hakkaa, suvaitsijat suvaitsevat

Tänään on tullut julki, että pääkaupunkiseudulla on jo pitkään riehunut nuorista maahanmuuttajista koostuva jengi tai jengejä. Erittäin raakoja väkivallantekoja on ollut noin 70 ja ne ovat kohdistuneet suomalaisnuoriin. Mallia on otettu etnisten jengien muuallakin maailmassa suosimasta Knockout-pelistä, jossa saa pisteitä jos ”tiputtaa ekalla”. Lisäpisteitä saa myös siitä, jos uhri on mahdollisimman heikko ja arka.

Vielä ei tiedetä, kauanko tätä on jatkunut, mutta Heurekan puistossa kuukausi sitten tapahtunut joukkopahoinpitely liittynee samaan sarjaan.

Kaikkein pelottavinta on, että mikäli poliisisosiaalityön yksikön lähettämä viesti (alla) ei olisi vuotanut Facebookiin, poliisi ja media olisivat vaienneet koko asiasta jatkossakin. Suomen poliisin ja tiedotusvälineiden toiminta tässä tapauksessa tuo välittömästi mieleen Rotherhamin tapauksen, jossa pakistanilaiset maahanmuuttajat raiskasivat tai käyttivät seksuaalisesti hyväkseen yli 1400:aa kantaväestöön kuuluvaa lasta viranomaisten ja median vaietessa rasismileiman pelossa.

Helsingin poliisin tutkintaan on tullut 2 kuluneen viikon sisällä uusi ilmiö

– nuorten massarikokset.
Yleistä:
– järjestäytynyttä väkivaltaa (jengiytyminen)
– kohdentuu suomalaista syntyperää oleviin lapsiin/ nuoriin / nuoriin aikuisiin
– ryöstö ei itsetarkoitus, vaan väkivalta
– väkivalta rajua, tarkoitus vahingoittaa. Pisteitä saa siitä, jos saa ensimmäisellä lyönnillä maahan
– päähän potkimista, pään päällä hyppimistä, käytetään mm. pesäpallomailoja, jotka hankittu = ostettu tähän tarkoitukseen
– kyseessä useiden kymmenien nuorten joukko (tekijät)
– uhrit 10-v -18-v, myös nuoria aikuisia
– uhreja pyritään ohjaamaan palveluiden piiriin poliisisosiaalityön kautta + teemme koosteen muutaman viikon sisällä riippuen aikatauluista
– osa tekijöistä sijoitettuja (Mikkeli et al), jotka tulevat Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle riehumaan
– Poliisilla menee aikaa jutun selvittämisessä (iso vyyhti)
– tekijät 13-v-17-v – nuoria aikuisia
– tekijöiden joukossa lienee pääosin etnisiä ryhmittymiä ja romaneja
– pisteitä saa siitä, että uhri mahdollisimman heikko / arka
– kokoontumiset sosiaalisen median kautta, keskijohtoa Herttoniemessä, mm.
– Kytkeytynee myös Itä-Helsingin katuryöstöihin
– lastensuojeluilmoitukset tehdään, mutta kyseessä siis suurempi ilmiö, ei vain yksittäisiä toimijoita

Suvaitsijat ovat kiirehtineet korostamaan, että viestiä ei olisi saanut julkaista ja että asia on jo poliisin ja sosiaaliviraston hoidossa.

Median päivystävät selittelijät on hälytetty paikalle kertomaan lukijoille, että syytä huoleen ei ole:

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelijan Hannu Niemen mukaan nuorisojengien pääkaupunkiseudulla viime aikoina harjoittama silmitön katuväkivalta on tietyllä tavalla ajan hengen mukaista. [..]

– Ajan henki suosii yksilökeskeisyyttä. Me elämme kvartaalitaloudessa ja ahneuden ilmapiirissä, Niemi sanoo.

Helsingin Uutiset: Tutkija jengiväkivallasta: Yhteisöllinen moraali rappeutuu

Ylikomisario Tuomo Lotan mukaan ei ole olemassa mitään selvää syytä siihen, miksi jengi tekojaan tekee.

Jonkun päässä tällainen ajatus vain on syntynyt. Nämä teot kumpuavat huono-osaisuudesta. Todennäköisesti he elävät rankkaa arkea.

Helsingin nuorisotoimenjohtajan Tommi Laition mukaan väkivalta-aallon taustalla on eriarvoistuminen, jossa vaikeimmassa tilanteessa ovat varsinkin muunkieliset nuoret.

”Itse ilmiötä ei maahanmuuttajuus selitä, vaan syyt ovat taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä”, Laitio korostaa.

Minun on jotenkin vaikea uskoa, että nämä työttömät ja kouluttautumattomat mamunuoret kokisivat elävänsä kvartaalitaloudessa. Firmojen tulosvaroitukset ja yt-neuvottelut tuskin ovat laukaisseet tätä pahoinpitelykierrettä. Minun on myös vaikea uskoa, että nämä mamunuoret olisivat jotenkin erityisen huono-osaisia. Hehän ovat saaneet suomalaiselta hyvinvointiyhteiskunnalta kaiken ilmaiseksi: asunnon, koulutuksen, harrastukset ja älypuhelimen, jolla voi koota kaverit kokoon hakkaamaan avuttomia pesäpallomailalla, joka sekin on epäilemättä ostettu sossun rahoilla. Heidän elintasonsa on valtavan paljon korkeampi, sekä taloudellisesti että henkisesti, kuin heidän lähtömaassaan.

Kyse ei ole myöskään yksilökeskeisyydestä tai ”yhteisöllisen moraalin rappeutumisesta”, kuten tutkija väittää. Suomalainen yhteiskunta on toki äärimmäisen yksilökeskeinen, joten yksinään liikkuvat suomalaisnuoret ovat mamujengille helppoja uhreja. Suomalaisille on opetettu, että jengiytyminen (varsinkin ihonvärin mukaan) on erittäin paha asia: vain rasistiskinheadit jengiytyvät. Suomalaisille on jo lapsesta saakka opetettu, että on rasismia puolustaa itseään mamun hyökkäykseltä, ja tätä totuutta hänelle ovat vuorollaan takoneet päähän päiväkodin tädit, opettajatädit ja valistajatädit.

Sen sijaan mamujengiläiset elävät oman kulttuurinsa mukaista erittäin yhteisöllistä elämää. Kunniakulttuuriin perustuvassa yhteisössä tärkeintä on kunnia. Kunniaa ei saa olemalla ahkera koulussa ja lukemalla paljon. Kunniaa ei saa tekemällä ahkerasti töitä ja yrittämällä elämässä eteenpäin. Kunniaa ei saa edes sillä, että sinulla on kylän tuunatuin karvanoppa-Toyota. Kunniaa saa väkivallalla.

Omaa kunniakulttuuriaan harjoittamalla nämä ihmiset ovat tuhonneet omat kotimaansa ja yhteiskuntansa. Sen jälkeen he ovat tulleet Suomeen etsimään parempaa elintasoa ja rauhallisempaa yhteiskuntaa, jonka he nyt vuorostaan muuttavat etnisten jengien taistelutantereeksi.

Meitä suomalaisia lohdutellaan sillä, että tällaiset Knockout-pelit ja Happy Slapping -videot ovat ihan yleinen ilmiö kaikkialla muuallakin maailmassa. Niinhän ne ovat. Ja aina ja kaikkialla tekijät kuuluvat ”etnisiin” ryhmiin ja uhrit ovat valkoihoisia. Aina. Kaikkialla.

***

Minun mielestäni on käsittämätöntä, että poliisi ei varoittanut suomalaislapsia tästä uhasta. Poliisilla ja sosiaalitoimella on varmasti omasta mielestään erinomaiset perusteet sille, että asiasta on vaiettu: asiaan liittyy alaikäisiä epäiltyjä, joista osa on jo huostaanotettuja. Lisäksi tällaiset uutiset saattavat herättää aiheellisia epäluuloja kaduille kuljeskelevia mamujengejä kohtaan eli lisätä sitä kuuluisaa rasismia.

Minun mielestäni poliisin olisi silti pitänyt varoittaa suomalaislapsia. Ajoissa annettu varoitus olisi saattanut pelastaa edes puolet noista 70 uhrista pahoinpitelyltä. Jos vain he olisivat ymmärtäneet, että mamujengin kadulla nähdessään kannattaa vaihtaa puolta. Tai juosta. Vaikka sitten luulisivatkin rasistiksi.

Mitä muuta poliisin ja sosiaalityöntekijöiden olisi pitänyt tehdä? Vaikea sanoa. Ei ole olemassa enää mitään, mitä he voisivat tehdä. Nössö eurososialistinen hyvinvointiyhteiskunta on jo näiden nuorten osalta käyttänyt kaikki kovimmat keinonsa: osa mamunuorista on huostaanotettu ja sijoitettu jonnekin Mikkeliin, josta he voivat sossun maksamalla älypuhelimelle pitää yhteyttä kavereihinsa Tsadissa ja käydä lomilla sossun maksamalla matkalipulla hakkaamassa jengillä suomalaisnuoria. Tämän kamalammalla kohtalolla ei suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pysty heitä enää uhkaamaan.

***

Ainoa keino estää tällaista tapahtumasta olisi ollut se, että näitä mamunuoria ja/tai heidän vanhempiaan ei olisi ikinä päästetty Suomeen. Viimeisten 25 vuoden ajan lukuisat toisinajattelijat ovat yrittäneet varoittaa suomalaisia siitä, että liian avoin maahanmuuttopolitiikka on tuhoisaa ja johtaa juuri tämän kaltaisiin seurauksiin. Täsmälleen näihin tekoihin. Heitä ei ole kuunneltu.

Nyt alkaa olla liian myöhäistä. Suomalaisiin kohdistuva kansanmurha on jo alkanut.

Ei se murhilla ala. Se alkaa pikkuhiljaa näin. Tämänkertaiset mamujengit herättävät aikansa kohua, ehkä pari päivää. Sitten asia haudataan ja unohdetaan. Vuosien kuluessa vastaavia tapauksia tulee lisää. Lukemattomia. Suomalaislapset tottuvat siihen, että heidän elinympäristössään on agressiivisia mamujengejä, jotka pahoinpitelevät heitä kenenkään puuttumatta asiaan. Suomalaislapset väistävät ja suvaitsevat ja pyytävät anteeksi.

Pikku hiljaa kansanmurha etenee. Kunnes suomalaislapsilla ei ole enää paikkaa tässä maassa. Kunnes suomalaisia ei enää ole.

Kaikkein pahinta on, että tämän kaiken ovat Suomen vallanpitäjät tehneet aivan tarkoituksella. Juuri ne ihmiset, jotka on valittu tai nimitetty tehtäviin, joissa heidän olisi pitänyt ajaa suomalaisten etua ovat saaneet toiminnallaan aikaan tilanteen, joka johtaa vääjäämättä suomalaisten kansanmurhaan.

***

Näin ei tarvitse olla. Se on tärkein viesti, jonka me voimme sanoa suomalaisten tuleville sukupolville: teille on tarkoituksella tehty pahaa ja teidän kotimaanne on tuhottu. Mutta teillä on oikeus puolustaa itseänne vääryyttä ja väkivaltaa vastaan. Teillä on oikeus rangaista niitä ihmisiä, jotka ovat asettaneet teidät vaaraan, vaikka heidän piti ajaa teidän etuanne.

Puolustaaksemme itseämme meidän suomalaisten on astuttava askel taaksepäin äärimmäisen yksilöllisestä elämäntavasta ja liityttävä yhteen. Meidän on yhdessä puolustauduttava niitä vastaan, jotka tahtovat meille pahaa. Meillä on siihen oikeus.

Työhön kannustava perustulomalli

Jutta Urpilaisen entinen talouspoliittinen avustaja Ville Kopra ehdotti blogissaan uutta ”perustulomallia”, joka koskisi vain työmarkkinoille osallistuvia ihmisiä. Esimerkiksi 200-300 euron kuukausittaisen tuen saisi, jos rekisteröityisi työmarkkinoille ja luopuisi samalla muusta sosiaaliturvasta. Tuki olisi veroton eikä siihen liittyisi ehtoja.

Kopran ehdotusta on hieman vaikea ymmärtää, koska jokainen työttömyysetuutta saava on jo nyt velvoitettu ilmoittautumaan TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja hakemaan aktiivisesti töitä. Lisäksi työttömällä on jo oikeus ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman että se vaikuttaa alentavasti työttömyysetuuteen.

Kopran mukaan ihmiset olisivat siis valmiita ottamaan vastaan puolet vähemmän ilmaista rahaa siinä toivossa, että työmarkkinoilta löytyy keikkatöitä. Tämä on ehkä sitä samaa logiikkaa, jonka mukaan Jutta Urpilaisen Kreikalle antamat takuutukset vatkuttavat Suomelle puhdasta voittoa koko ajan. Jäämme odottamaan, että Kopra selventää ajatuksenjuoksuaan.

Minä ajattelin sillä välin esittää oman perustulomallini, jonka tarkoitus on niin ikään kannustaa ihmisiä työhön.

Leinon mallissa tuet säilyvät aina ja työnteko kannattaa aina. Kun tienaat perustulon lisäksi kaksi euroa, vain toinen otetaan valtion pohjattomaan kassaan, mutta toisen saat pitää.

Tavoite: kannustinloukkujen poistaminen ja työttömien aktivoiminen.

Kenelle: tähän kokeiluun voivat ilmoittautua kaikki työmarkkinatukeen tai peruspäivärahaan oikeutetut.

Paljonko: verottomana perustulona maksetaan 540 e/kk (eli nykyinen peruspäiväraha – veronpidätys). Mahdollinen asumistuki säilyy. Nämä etuudet pysyvät aina samoina riippumatta siitä, paljonko henkilö tienaa niiden lisäksi.

Tuloraja: perustulon lisäksi saa tienata rajattomasti palkkatuloja 50 % ennakonpidätyksellä. Veroprosentti on lopullinen (ei mätkyjä, ei palautusta) ja siihen sisältyvät kaikki työntekijämaksut. Jokaisesta ansaitsemastaan eurosta saa siis pitää puolet. Mitään säädettyä ylärajaa tuloille ei ole, mutta noin 3000 euron vakituisten kuukausitulojen kohdalla henkilölle on kannattavampaa siirtyä perustulosta normaalin verotuksen puolelle, koska silloin jää enemmän käteen vaikka asumistukikin menisi.

Tämän mallin mukaan jo puolipäiväinen siivoustyö 7 e/h toisi käteen reilusti enemmän käyttörahaa kuin 9 e/pv -työharjoittelijalle. Jo 2400 euron vakituisella kuukausipalkalla (asumistukea saamattoman) on kannattavampaa siirtyä perustulosta normaalin verotuksen puolelle, koska silloin työntekijälle kuukaudessa käteen jäävä summa olisi selvästi suurempi.

Ehdottamani perustulokokeilun taloudellisia kokonaisvaikutuksia on vaikea laskea, mutta ei se ainakaan enempää yhteiskunnalle maksa kuin näiden ihmisten työttömänä makuuttaminen. Jokaisesta tienatusta eurosta valtio saisi puolet pohjattomaan kirstuunsa, eli verokertymä olisi tältä osin tavallista suurempi. Valtio saisi omansa takaisin (siis sekä peruspäivärahan että asumistuen) suunnilleen siinä vaiheessa, kun henkilö painaa täyttä päivää 10 euron tuntipalkalla. Kokeilu on siis valtion kannalta sitä halvempi, mitä enemmän ihmiset painavat duunia. Jos henkilö tienaa itse pari tonnia kuussa, valtio pääsee tässä jo ”voitolle”.

Vertailu muihin malleihin

Nykyinen työttömyystuki rankaisee siitä, jos ihminen hankkii itselleen töitä, mutta ei onnistukaan heti saamaan vakituista kokopäivätyötä. Leinon malli palkitsee aina.

Nykyiseen tempputyöllistämiseen verrattuna tämä malli olisi työnantajan kannalta kalliimpi, mutta tervehdyttäisi työmarkkinoita, kun mikään yritys ei voisi enää perustaa toimintaansa sen varaan, että nöyriä 9 e/pv orjia riittää. Leinon mallin kautta työllistämisrahat suuntautuisivat yritysten sijasta työntekijöille. Kaikki syntyvät työpaikat olisivat todellisia töitä, joista maksetaan todellista tarvetta vastaava palkka.