Eläkekatto helpottamaan työllistämistä

Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne  Siimes kävi Tela-blogissaan läpi niitä syitä, joiden vuoksi eläkekaton käyttöönotto on hänen mielestään mahdotonta. Siimeksen mielestä kyse on hienoista asioista, kuten vastuunkannosta, kohtuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja luottamuksesta.

Eläkekaton käyttöönottoa ovat näin vaalien alla ehdottaneet monet tahot. Jos eläkekatoksi asetettaisiin esimerkiksi 3000 e/kk, se leikkaisi sellaisten henkilöiden eläkettä, jotka ovat nauttineet tasaista, lähes 6000 euron kuukausipalkkaa täyden 45 vuoden työuran ajan. Kyse on siis melko hyvätuloisista ihmisistä.

Siimes väittää, että jos eläkekatto tulisi voimaan, suurituloisimmat palkansaajat ja heidän työnantajansa vapautuisivat yhteisen potin kasvattamisen vastuusta eläkekaton asettaman rajan ylittävältä osalta. Siimeksen mukaan jo kertyneitä suuria eläkkeitä jouduttaisiin maksamaan niitä ansainneille eläkekaton säätämisen jälkeenkin vielä arviolta pari vuosikymmentä.

Eläkekattoa ei tietenkään kannattaisi toteuttaa Siimeksen esittämällä tavalla, vaan siten, että laitetaan maksettaville eläkkeille esim. 3000 e/kk katto, joka astuu voimaan heti kaikille eläkkeille. Työeläkemaksua, joka on pohjimmiltaan vain yksi vero muiden joukossa perittäisiin kaikilta jatkossakin aivan samalla tavalla kuin nytkin. Se olisi toki epäreilua suurituloisia kohtaan, mutta ei sentään niin epäreilua kuin progressiivinen verotus.

Siimeksen mukaan minun esittämäni tapa ei onnistu, koska ”työeläkemaksut eivät ole veroja vaan pakollisia vakuutusmaksuja. Siksi niitä voidaan periä vain suhteessa siihen, kuinka paljon maksajalle on tulevaisuudessa luvassa omaan käyttöön tulevaa eläkettä.”

No, jos terminologia on tärkeää, työeläkemaksu voidaan muuttaa pakolliseksi työeläkeveroksi, jonka valtio kerää ja tilittää edelleen työeläkerahastoon. Kukaan ei ole nytkään tienannut omaa työeläkettään. Jos joku kuolee ennen aikojaan, hänen perillisensä eivät saa hänen jäljellä olevaan työeläkekertymäänsä, kuten esimerkiksi henkivakuutuksen tapauksessa. Ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvalle joudutaan maksamaan valtavan paljon enemmän eläkettä kuin hänen kertymänsä edellyttäisi. Siksi saivartelu työeläkemaksun vakuutusluonteesta on täysin turhaa.

***

Eri tahoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten eläkekaton tuomat säästöt pitäisi käyttää. Vasemmistolaiset haluaisivat toteuttaa eläkekaton verottamalla kaikilta kattosumman ylittävän osan pois, jolloin rahat menisivät valtion pohjattomaan säkkiin.

Minä haluaisin toteuttaa eläkekaton siten, että säästöt käytettäisiin työeläkevakuutusmaksujen pienentämiseen. Keskimääräinen työeläkemaksu on nykyään yhteensä 23,6 prosenttia palkasta. Prosentti on noussut vuosien varrella jatkuvasti ja sen ennustetaan nousevan jatkossakin. Joskus viime vuosituhannella, kun minä viimeksi työllistin ihmisiä TEL-maksu oli 18,6 %.

TEL-maksu on ylivoimaisesti suurin palkkojen sivukulu, joten sen suuruus vaikuttaa suoraan yritysten mahdollisuuksiin työllistää ihmisiä.